Opinpolku 3 malmikiven murskaus

 

- Malmikiven murskaus, seulonta ja jauhatus ja malmin rautapitoisuuden määritys.

 

 

 

- Malmikiven murskaus: sanalla murskaus tarkoitetaan kalliosta louhitun kiven esimerkiksi malmikiven hienonnusta yhdessä tai useammassa peräkkäisessä käsittely vaiheessa puristusta tai iskua käyttäen

tuotteeksi, joka sopii kokonsa puolesta tavanomaisiin jauhatuslaitteeseen syötettäväksi. Murskaimia ovat esimerkiksi leukamurskain, valssimurskain, iskumurskain ja kartiomurskain.

 

 

- Jauhatus: Jauhatuksella tarkoitetaan murskatun kiven hienontamista. Jauhatuslaitteita ovat esimerkiksi

kuulamylly, tankomylly ja ylitemylly.

 

 

-Seulonta: Seulonnan tehtävä on säännöstellä murskattavan tai murskatun tuotteen karkeutta.

Seulonnalla voidaan erotella karkeusasteeltaan erilaisia tuotteita toisistaan.

Erilaisia seulonta laitteita ovat esimerkiksi tärysäleikkö ja erilaiset täryseulat.

 

 

- Liuotus: Liuotuksella tarkoitetaan aineen jakautumista tasaisesti liuokseen.

Esimerkiksi kuumaan veteen lisätään suolaa josta syntyy tasalaatuinen seos. 

 

 

- Saostus: Saostuminen tapahtuu kun kylläisen liuoksen liuottimen liuotin annetaan haihtua pois, liuennutta ainetta alkaa erottua liuostilasta ja liuos alkaa samentua. Tällöin liuennut aine saostuu.

 

- Suodatus: Suodatusta käytetään eri aineiden tai epäpuhtauksien erottamiseen toisistaan.

Esimerkiksi kiinteän aineen erotus nesteestä voidaan tehdä suodatuksen avulla.

 

 

 

 

Tässä opinpolussa harjoitellaan yksikköprosesseja murskaus, jauhatus, seulonta sekä liuotus, saostus ja suodatus.

 

Tässätyöraportti

 

 

- Kuvia erityövaiheista.

                                                       Malmikivi kokonaisena ennen murskausta.

 

 

 Malmikiven murskaus lekalla pienempiin osiin suurimman kappaleen halkaisia 37,0mm.

 Pilkottu malmikivi murskattiin leukamurskaimella jonka jälkeen suurimman kappaleen halkaisia oli 11,1mm.

                                               Murskasimme kiven kaikkia asetusarvoja käyttäen 5---->1.

                                                      Malmikiven ulkonäkö murskauksen jälkeen.

                                       Murskattu malmi laitettiin täryseulaan ja tehtiin seula-analyysin.

 Jauhoimme kaksi 110g:n erää ensimmäistä erää 90min ja toista erää 60min.

                                            

Seuloimme neljällä eri seulalla molemmat 110g:n erät ja teimme seula-analyysin.

 

Upokkaat kuumennettiin 800-asteisessa uunissa upokkaiden taarausta varten.

    

                                         

 

 

                                          Upokkaat eksikaattorissa jotta ne eivät kerännyt kosteutta.

 

 

                                                       Upokkaan punnitseminen analyysivaakalla

                                                       jotta saimme määritettyä vakiopainon.

 

 

Valmistamamme kuningas vesi malmikiven liuottamista varten.

 

 

 

Kiehutimme punnitsemamme malminäytettä kuningasvedessä hiekkahauteella 30 minuuttia.

Lisäsimme ionivaihdettua vettä kiehutuksen aikana, jotta liuos ei päässyt kuivumaan.

Tämän jälkeen liuos laimennettiin ionivaihdetulla vedellä.

 

 

Laimentamamme liuos suodatettiin mittapulloon johon lisäsimme 1ml väkevää rikkihappoa.

 

 



 

Näytteet kiehautettiin lämpölevyllä dekantterilasissa kellolasilla peitettynä.

 



 

Näytteisiin lisättiin väkevää ammoniakkia kunnes saostumaa ei enää muodostunut. Jonka jälkeen

näyte suodatettiin.

 

 

Ashless-suodatinpaperi taiteltiin nyytiksi ja laitettiin taaraamaamme upokkaaseen. Upokkaaseen laitettiin foliosta kansi. Ashless-suodatinpaperi poltettiin hiiltämällä käyttäen bunsen-poltinta ja kolmijalkaa.

Tämän jälkeen upokkaita hehkutettiin uunissa, jotta saimme ne vakiopainoon ja pystyimme määrittämään rautapitoisuuden.



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

                                                                                                                  

 

 

 

                               

 

 

                       

                    

 

 

 

 

 

Opinpolku 6

- Flokkulointi: Flokkulointi on prosessiteollisuudessa yksi vaihe veden puhdistuksessa flokkuloimalla tarkoitetaan sitä että veden sisältämät epäpuhtaudet kootaan isommiksi hiutaleiksi flokkauksen avulla. Veden käsittelyssä käyterttävät flokkausaineet ovat hyvin usein sähköisesti varattuja polymeerejä  joilla on todella suuri molekyylipaino. Flokkauksessa käytettävä polymeeri sitoo saosteet toisiinsa jolloin muodostuu vieläkin suurempia saosteita.

Suuret hiutaleet poistetaan vedestä sopivalla erotusprosessilla kuten selkeytyksellä flotaatiolla tai suodatuksella. Flokkulointiin käytetään esimerkiksi alumiinisulfaattia.

- Selkeytys: Vedestä erotetaan epäpuhtaudet esim nostamalla ne pintaan tai painamalla pohjaan.

- Ioninvaihto: Vedenkäsittelyssä ioninvaihdolla tarkoitetaan veden pehmentämistä tai deionisointiin. Veden kovuutta lisäävät kalsium- ja magnesiumionit sitoutuvat kationinvaihto matriisiin ja vapauttavat liuokseen natrium ioneja joka pehmentää veden.

Vedenpehmennyksen yhteydessä poistuu vedestä magnesiumin ja kalsiumin lisäksi usein myös rauta- ja mangaani-ioneja. Deionisaatiossa puhdistettava vesi ohjataan sekä anioninvaihtimen että kationinvaihtimen läpi. Kationinvaihtohartsi on vahvasti hapan, jolloin kationit vaihtuvat protoneiksi, ja anioninvaihtohartsina käytetään usein heikosti emäksistä hartsia, joka vaihtaa anionit hydroksidi-ioneiksi. Hydroksidi-ionit ja protonit reagoivat keskenään muodostaen vettä.

- Työnvaiheet: Työssä puhdistetaan jäteastiasta otettua jätevettä eri flokkulointiaineita käyttäen sekä testataan flokkulointiaineiden toimivuutta eri pH-alueella.

Sitten suoritetaan puhdistetun jäteveden jatkopuhdistaminen ioninvaihtohartsilla käyttäen anioninvaihtohartsia. Ioninvaihdon tehokkuutta analysoidaan ioniselektiivistä elektrodimittausta soveltaen.

- Työraportti:tässä

- Kuvia eri työvaiheista

- Jäteveden puhdistuksen ensimmäinen vaihe eli imusuodatus Büchnersuppiloa apuna käyttäen.

 

-  Natriumhydroksidin (NaOH) punnitus pH:n säätöaineen valmistusta varten.

- pH:n säätäminen käyttäen valmistamaamme 2% NaOH-liuosta säädimme kahden erän pH:ksi 10 Ja khden muun astian pH:ksi 5,8 käyttäen laimeaa rikkihappoliuosta.

- Alumiinisulfaatin punnitseminen flokkulointi liuosta varten.

- Tässä lisäämme jäteveteen (pH 5,8) flokkausainetta. Flokkulointiin käytettiin alumiinisulfaattia ja alumiinikloridia.

 

- Nyt on valmiina kaikki neljä astiaa joihin lisäsimme flokkulointi ainetta. Kahteen erään alumiinisulfaattia ja kahteen erään alumiinikloridia. Näistä kaksi erää suodatettiin imusuodatuksella ja kaksi dekantoitiin.

- Anioninvaihtohartsi aktivoitiin 2mol/L väkevyisellä NaOH-liuoksella jonka jälkeen sen läpi laskettiin flokatut jätevesierät.



                                                - Vesikirkastui lisää anionin vaihdossa.



- Natriumkloridi standardiliuokset ovat valmiina mittauselektrodin kulmakertoimen (S) määrittämistä varten.

Johtokykymittaus 50ml näyte-eriin lisäsimme 1ml valmistamaamme ISAB-liuosta.